Äetsän koulun kotitalousluokassa tuoksuu karjalanpiirakka. Joukko kahdeksasluokkalaisia on valinnaistunnillaan päässyt opettelemaan piirakan rypyttämistä ja onnistunutkin siinä opettaja Mari Torpon mukaan vallan mallikkaasti.
Mallikkaalta ja toimivalta näyttää myös kotitalousluokka, joka siirtyi Äetsän koulun sisäilmaongelmien vuoksi koulurakennuksen viereen pystytettyihin viipaletiloihin melko tasan kolme vuotta sitten.
Opettaja Torpo on väliaikaistiloihin erittäin tyytyväinen.
”Tilat ovat tosi hyvät, viihtyisät ja valoisat. Ei väliaikaiselta oikein parempaa voisi odottaa.”
Alun perin kotitalousluokan kaavailtiin mahtuvan 74 neliömetriin, mutta lopulta oppiainetta varten yhdistettiin kaksi noin 60-neliöistä tilaa. Toisella puolella on viidellä liedellä ja työtasolla varustettu tila, jossa hoituu käytännön työskentely. Ruokailu ja teoriaopetus tapahtuu seinän takana.
”Uusi luokka on sen verran isompi, että tänne saatiin yksi keittopiste lisää. Vanhan koulun puolella niitä oli neljä”, Torpo kertoo.
Luokka saa opettajalta kiitosta ilmanvaihdosta sekä äänieristyksestä.
”Edes viiden sähkövatkaimen samanaikainen ääni ei kuulu viereiseen ruotsin luokkaan, testattu on.”
Reilun kokoinen luokka haukkaa nyt lähempänä vanhaa koulua seisovasta viipalerakennuksesta vajaan kolmasosan.
”Päätös suuremmista tiloista oli hyvä, sillä luokan käyttöaste on iso. Kotitalous on suosittu valinnaisaine”, toteaa Äetsän koulun rehtori Päivi Vuori.
Karkeasti arvioiden puolet Äetsän koulun toiminnoista on nyt sijoitettu kahteen noin 51 metriä pitkään viipalerakennukseen. Ne koostuvat 11 metriä pitkistä ja neljä metriä leveistä viipaleista, joiden perustukset rakennettiin koulun tontille loppuvuodesta 2018.
Elementit saapuivat Kiikkaan tamperelaisen Parmaco Oy:n toimesta seuraavan vuoden puolella, kolmena päivänä loppiaisen 2019 molemmin puolin.
”Työskentely uusissa väistötiloissa alkoi talviloman jälkeen, viikolla 10. Viimeiset kalusteet, ruokalan pöydät ja tuolit, kannettiin paikoilleen ensimmäisen koulupäivän aamuna”, rehtori Vuori muistelee.
Kummankin rakennuksen kerrosala on noin 560 neliömetriä. Kotitalousluokan kanssa neliöt jakaa ruotsin ja englannin luokat, lisäksi tiloissa on ruokala ja koulun keittiö. Viereisessä viipaleessa sijaitsevat muun muassa pienryhmätilat sekä fysiikan ja kemian luokka.
Kolmen vuoden aikana uusi arki on löytänyt uomansa.
”Tilat ovat yllättäneet positiivisesti. Ne ovat yllättävän hyvät”, sanoo Päivi Vuori.
Suurin ongelma ovat tiiviit neliöt. Tilan puute on läsnä esimerkiksi kompaktin kokoisessa ruokalassa, jossa lounastaa joka arkipäivä reilut 200 ihmistä. Korona-aikana, kun etäisyyttä on tarvinnut pitää normaalia enemmän, jatkotilaksi on valjastettu viereinen ruotsin luokka.
Fysiikkaa ja kemiaa varten vanhassa koulussa oli kolme luokkaa, uusissa tiloissa vain yksi. Siksi osa näiden aineiden tunneista opiskellaan biologian luokassa.
”Välillä vaatii pientä säätämistä, että kaikille oppitunneille löytyy tila. Toistaiseksi se on kuitenkin onnistunut.”
Koulun henkilökunnan ja kiinteistönhoitajan näkemyksiä kuultiin siinä, mitkä toiminnot siirtorakennuksiin sijoitetaan ja missä järjestyksessä. Vuoren mukaan tämä oli ensiarvoisen tärkeää.
”Oli myös hyvä, että suunnitteluaikaa oli riittävästi. Toimintojen oikeanlaisella sijoittelulla on paljon merkitystä paitsi käytännön kannalta myös pedagogisesti.”
Luokkien uudelleenjärjestely pyrittiin tekemään toiminnallisuus edellä niin, että taito- ja taideaineiden opetus jatkuisi niille suunnitelluissa tiloissa.
”Reaaliaineiden vieminen näihin luokkiin ei olisi ollut järkevää, sillä jo kalustejako tai esitystekniikka on usein suunniteltu ihan toisenlaiseen toimintaan”, Vuori havainnollistaa.
Toimintojen rukkaamisen yhteydessä koululla tuli suoritettua suursiivous. Uudet tilat ovat kompaktin kokonsa vuoksi varsin pelkistettyjä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että vähemmälläkin rekvisiitalla pärjää.
”Enää ei tarvita karttaa ja karttapalloa, kun kaikki on koneella”, summaa rehtori.
Vaikka kaikki toimii, eikä varsinaisesta tilanahtaudesta voi puhua, myöntää Vuori, että miltei kaikki käytettävissä olevat neliöt on nyt täytetty.
”Arki pyörii, mutta haasteen tämä aiheuttaa, kun jollekin ryhmälle olisi tulossa puhumaan vaikkapa erityisnuorisotyöntekijä, ja porukalle pitäisi löytää erillinen tila.”
Väistötiloista on ollut puhetta myös Mouhijärven yhteiskoulun kohdalla. Uuden koulun rakentamisen sijaan Sastamalan tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi on väläyttänyt vaihtoehtoa pidempiaikaisesta väistötilasta, joka siirtäisi varsinaista koulurakentamista kymmenellä vuodella eteenpäin.
Asia ei ole saanut mouhijärveläisten keskuudessa kannatusta.
Kolmen vuoden kokemuksella Äetsän koulun rehtori Päivi Vuori pystyy jo toteamaan, että väistötilat voivat olla myös toimivat.
”Ihan hyvät, toimivat tilat saa tällä ratkaisulla, kunhan suunnittelu on huolellista. Muutama vuosi on pitkä aika, ja se saattaa olla koko se aika, kun nuori yläkoulua käy. Myös neliöihin on satsattava riittävästi.”
Vuori muistuttaa, että koulu – viipalerakennuksessakin – on opettajan työpaikka, ja työntekoon on oltava mahdollisimman hyvät edellytykset.
”Laadukas perusopetus on taattava olosuhteista huolimatta.”
