Tampereen Maratonille osallistui viikonvaihteessa kolmen sastamalalaisnaisen seurue, joka herätti erityistä mielenkiintoa ja positiivisuutta sekä muissa osallistujissa, katsojissa että kisatapahtuman toimitsijoissa.

Juoksutossujen sijaan Marika Alatörmä, Anne Heino ja Mirka Pelttari olivat nimittäin vetäneet jalkaansa Kangoo Jumps -pomppukengät. Niillä trio loikki puolimaratonin eli reippaan 21 kilometrin matkan.

”Meillä ei ollut varsinaista aikatavoitetta. Lopputulokseen 2.36 olemme oikein tyytyväisiä”, kertoo maanantaina puhelimitse tavoitettu Mirka Pelttari.

Naiset ovat löytäneet ”kengurukengät” lajin Sastamalaan tuoneen Riikka Lausniemen kautta. Alatörmä aloitti ohjatut tunnit kolme vuotta sitten, Pelttari kaksi vuotta sitten ja Heino viime vuonna. Ohjatuilla tunneilla harrastajien kesken virisi ajatus yhteisistä juoksulenkeistä, ja pian koossa oli Whatsapp-ryhmä.

Osa Kangoo Jumpsista innostuneista naisista on osallistunut vuoden 2019 Likkojen Lenkille ja Sastamalan Kuntokierrokselle, mutta puolimaratonia eivät ainakaan paikalliset naiset ole aiemmin hyppykengillä juosseet.

”Eikä omien tietojeni mukaan Suomessa kukaan muukaan, ainakaan virallisessa maratontapahtumassa”, Pelttari naurahtaa.

Sitkeästi kohti tavoitetta

Marika Alatörmän, Anne Heinon ja Mirka Pelttarin yhteiset lenkit alkoivat muutamasta kilometristä, mutta pitenivät pikku hiljaa.

”15 kilometrin lenkin jälkeen mietittiin, että aiemmin ilmaan heitetty idea puolikkaasta pomppukengillä voisikin olla ihan realistinen. Siitä se ajatus sitten lähti, ja tsempparimme Marikan ansiosta tavoitetta kohti mentiin sitkeästi.”

Pelttari kertoo juoksevansa myös perinteisillä lenkkitossuilla, mutta huomanneensa heti selvän eron niiden ja pomppukenkien välillä. Jälkimmäisiä käyttäen lihakset eivät kipeydy samalla tavoin kuin tossut jalassa.

”Hyppykengillä juoksu on tavallaan kevyempää. Ne vaimentavat juoksussa tulevaa iskutusta eri tavalla, kun tärähdys jää pois, ja toki niistä saa erilaista ponnistusvoimaa askeleisiin. Toisaalta kengät tuovat myös lisäpainoa, sillä yksi kenkä painaa vajaat 2 kiloa.”

Pelttari muistuttaa, etteivät kengät tietenkään juokse kenekään puolesta.

“Sanoisin silti, että se on helpompaa kuin moni saattaisi olettaa.”

“Varmasti joskus uudestaan”

Myös Tampereen Maratonilla juoksukengät herättivät paljon kysymyksiä. Pelttarin mukaan osa hämmästeli, miten sastamalalaiset aikoivat pysyä persoonallisilla varusteillaan pystyssä.

”Kengät eivät ole juostessa ollenkaan huterat, vaan pystyssä pysyminen on jopa helpompaa kun pysyy liikkeellä.”

Naistrion tunnelmat suorituksen jälkeen olivat varsin tyytyväiset. Paitsi onnistuneesta suorituksesta he iloitsivat myös hyvän mielen tuottamisesta muille.

”Whatsapp-ryhmäänkin laitettiin heti viestiä, että on uskomattoman positiivinen fiilis! Oli hienoa tuottaa iloa myös muille, vaikka toki meilläkin oli tosi hauskaa.”

Entä mitkä ovat ajatukset tulevaisuuden suhteen, jäikö puolimaraton kertaluontoiseksi kokeiluksi?

”Ei varmasti. Meillä oli sen verran kivaa, että varmasti otetaan vielä joskus uudestaan”, Mirka Pelttari tuumaa.