“Huittinen suuntautuu sote-palveluissa Satakuntaan ja näkee tarkoituksenmukaisimpana, että maakuntaan muodostetaan yksi sote-alue”, kaupunki toteaa vastauksessaan palvelurakenteen uudistamista koskeviin kysymyksiin.
Huittinen pitää kuitenkin tärkeänä, että huittislaisten asioiminen nykyiseen tapaan turvataan myös Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sote-palveluiden piirissä. Huittislaiset ovat erityisesti Vammalan ja Loimaan aluesairaaloiden merkittäviä käyttäjiä.

Huittisten kaupungin edustajat osallistuivat maanantaina kuntien johdolle tarkoitetuun ja sote-palvelurakennetta koskevaan kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen Porissa. Tilaisuudessa Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella toimiva selvitystyöryhmä esitteli sote-uudistuksen etenemistä ja kuuli kuntien näkemyksiä asiaan.
Kunnille annettiin mahdollisuus antaa kommentit myös kirjallisesti tähän perjantaihin mennessä. Huittisten kaupunki tarttui tähän mahdollisuuteen.
Alueviesti.fi julkaisee kokonaisuudessaan Huittisten antamat vastaukset.

Huittisten kaupungin vastaukset palvelurakenteen uudistamista koskeviin kysymyksiin

1. Miten kunta aikoo tulevaisuudessa toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kuulemistilaisuudessa esitettyjen linjausten mukaisesti?

Huittisten kaupungin kanta on, että kaupungin tulee tulevaisuudessa kuulua TYKS:n erityisvastuualueeseen nykyisen Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenkuntana.
Huittisten kaupunki pyrkii siihen, että Huittisten seudulla muodostetaan noin 20 000 asukkaan kuntayksikkö, joka voi järjestää joitakin peruspalveluja itse. Tällaisia perustason sosiaali- ja terveyspalveluja ovat perusterveydenhuolto, vanhustenhuollon palvelut ja sosiaalityön palvelut sisältäen mm. toimeentuloturvan, lastensuojelun ja vammaispalvelut.
Huittinen suuntautuu sote-palveluissa Satakuntaan ja näkee tarkoituksenmukaisimpana, että maakuntaan muodostetaan yksi sote-alue. Sote-alueella yhteistyössä ERVAN kanssa sovitaan, miten lähipalvelut turvataan maakunnan eri osissa ja mikä on työnjako keskussairaalan, aluesairaalan ja terveyskeskusten kesken.  Huittisten kaupungilla on, vaikka kuntaliitoksia ei syntyisikään, valmiudet tuottaa edellä mainittuja peruspalveluja itse.

2. Miten keskussairaalan ja aluesairaaloiden asema, tehtävät ja hallinto tulisi määritellä/järjestää uudessa palvelurakenteessa?

Keskussairaalan ja aluesairaaloiden välinen työnjako on kehitettävä tarkoituksenmukaiseksi ja selkeäksi siten, että erikoissairaanhoito ei pirstaloidu eri alueiden väliseksi kilpavarusteluksi. Tämä edellyttää sitä, että keskussairaala ja aluesairaalat kuuluvat samaan sote-alueeseen. Satakunnassa sote-alue on organisoitava kuntayhtymäksi.
Uudistuksen yhteydessä on selvitettävä mahdollisuus siihen, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei lakkaisi vaan toiminnan sisältöä kehitettäisiin vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon laajan perustason vaatimuksia. Tällöin vältyttäisiin suurilta omaisuusselvityksiltä ja lunastuksilta.

3. Miten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus tulisi uudessa palvelurakenteessa järjestää?

Sote-palveluiden pääasiallinen rahoitusvastuu tulee säilyttää kunnilla. Tämä edellyttää riittävän laajaa ja elinvoimaista kuntapohjaa sote-alueen toiminnan rahoittamiseen. Kuntien kustannusvastaavuus pitää olla suorite- ja tuoteperusteista ja kustannuslaskennan avointa. Sen sijaan uudistuksen yhteydessä on pohdittava valtion ja kuntien rahoitusosuuksien tarkoituksenmukaista jakoa.

4. Onko jotain muuta, jota haluatte tuoda omalta osaltanne erityisesti esiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistettaessa?

Tärkeää on, että jatkossakin, mm. ERVA- ja sote-alueiden välisin sopimuksin, turvataan huittislaisten asioiminen nykyiseen tapaan myös Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sote-palveluiden piirissä, joissa huittislaiset ovat erityisesti Vammalan ja Loimaan aluesairaalan merkittäviä käyttäjiä.
Lisäksi esitämme, että sote-alueita määritettäessä huomioitaisiin Huittisten, Köyliön ja Säkylän valtuustojen hyväksymä perussopimus yhteisen sote-alueen perustamiseksi. Huittisten tahtotila jatkossakin on tehdä kiinteää yhteistyötä myös sote-asioissa mainittujen kuntien kanssa.

Jyrki Peltomaa
kaupunginjohtaja