Sastamalan Suodenniemellä, Murhakallion juurella häärii joukko koululaisia. Pian he saavat istuttaa itsenäisen, satavuotiaan Suomen kunniaksi rauduskoivuja. Ennen tositoimiin ryhtymistä on syytä kuunnella mestänhoitoyhdistyksen Juha Pärssisen ohjeita.
Maaperä on uusille opeille suotuisa. ”Ei saa istuttaa liian tiuhaan, jotta puut eivät kasva yhteen ja jokainen taimi saa riittävästi ravintoa ja valoa. Ei liian pintaan eikä liian syvälle, ja siitä taimen juuresta kannattaa tampata maata jalalla, jotta taimi pysyy tukevasti maassa”, kertaa 3. luokkalainen Aada Lähteenmäki.
Kuokat heiluvat ja pieniä kuoppia syntyy sinne tänne. Poikajoukossa pohditaan, että sata vuotta sitten kuokkia tarvittiin enemmän kuin nyt. Sotiakin on ollut, ja moni niissä taistellut on jo kuollut.
”Tämä koivikko on täällä vielä meidän jälkeemme. Jos viidenkymmenen vuoden kuluttua tulen tälle paikalle, varmaan mietin, että hieno homma tuli tehtyä. Sitten tässä kasvaa kaunis metsä. Tämä on erityinen juttu”, sanoo Aada.
Maaseutujohtaja Katariina Pylsy korostaa myös hetken erityisyyttä:
”Pirkanmaalle istutetaan vain muutama juhlakoivikko ja Sastamalan ainokainen tänne Suodenniemelle.”
Pylsy ottaa puheeksi istutuspaikan historian. ”Tiedättekö lapset mistä Murhakallio on saanut nimensä?”
Suullisena perimätietona kulkenut tarina Kelan talon karjanhoitajasta ei ole lapsille tuttu.
”Karjanhoitaja oli lehmien kanssa tuolla kallion päällä. Eläimet viillintyivät jostain syystä ja karjakko yritti estää niitä tippumasta alas jyrkänteeltä. Siinä rytäkässä kuoli karjaa, ja joku eläimistä puski karjakon kalliolta alas. Tämä tapahtui 1700-luvulla”, Pylsy kertoo.
Historian siivet havisevat myös suodenniemeläisen Tarmo Sepän mielessä. Hän muistaa hyvin hetken viidenkymmenen vuoden takaa. Silloiselle Suodenniemen kansalaiskoululle istutettiin juhlakuusi, joka muistutti puolivuosisataisesta itsenäisyydestä.
”Muistan sen istutushetken kuin eilisen päivän. Silloin läsnä oli lukematon määrä sotiemme veteraaneja, joiden läsnäolo teki tilaisuudesta todella koskettavan ja nuoren mieltä askarruttavan. Kenties lapset istuttavat tänään positiivisen tulevaisuuden koivumetsän.”
Sastamalan kaupunki, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa, Sastamalan 4H-yhdistys sekä Suodenniemen koulun oppilaat suorittivat juhlakoivikon istutuksen satavuotiaan Suomen kunniaksi eilen keskiviikkona. Koivikko sijaitsee kaupungin omistamalla maalla.
Muokattu yhden kuvan kuvatekstiä 2.6. kello 8.20. Jokela ja Pylsy ovat kuvassa vasemmalla, ei oikealla.
kovin on nuoren näkösiä tuossa oikealla jokela ja pylsy,kuka muuten sai mettäänsä ilmaset taimet
”Koivikko sijaitsee kaupungin omistamalla maalla.”
tarmo seppä kerro muillekkin missä se kuusi on,minä tiedän kyllä metrilleen vaikken ollut syntynytkään istuttaessa
Katsotaanpa hieman taaksepäin.
Vuosia sitten, tehdessäni remonttia Suodenniemen hautausmaalle, eräs ikääntynyt nainen tuli kertomaan:
”Käydessäni rippikoulua vuonna 1927, jokainen koululainen määrättiin tuomaan kotoaan kuusentaimi ja istuttamaan se (silloin uuden) hautausmaan reunalle.”
Näin ovat saaneet alkunsa vieläkin hautausmaata ympäröivät jättikuuset.
Kuusia katselemalla voidaan luoda mielikuva, millainen nyt istutettu koivikko saattaa 90 vuoden kuluttua olla.
jos ei ole ennen nähnyt kunnon kuusen oksia ni kannattaa mennä katsoon ko kuusia kerolan puoleiselle reunalle
1.6.klo 18.43 kirjoittaneelle: valitettavasti silloin kansalaiskoululle juhlallisesti istutettu kuusi ei saanut kasvaa kuin parikymppiseksi. Se istutettiin keskelle tonttia päärakennuksen ja varastorakennuksen(jota ei enää ole) väliin. Tontilla suoritetut purku-ja remonttityöt ilmeisesti tuhosivat puun.