Sastamalassa kartoitetaan vesikasvillisuutta Kiikoisjärvellä, Kourajärvellä ja Mouhijärvellä. Työt tehdään elokuun aikana. Kasvillisuus on tällöin runsaimmillaan.

Järvillä liikutaan pääasiassa arkipäivisin aamu- ja iltakahdeksan välillä. Töitä tehdään mahdollisesti myös viikonloppuisin, esimerkiksi sääolosuhteista riippuen.

”Kasvillisuuskartoitukset ovat osa laajempaa ELY-keskuksen seurantaa, jonka tavoitteena on selvittää vesistöjen tilaa vesinäytteiden ja biologisten muuttujien avulla. Biologisia muuttujia ovat vesikasvien lisäksi muun muassa pohjaeläimet, kasviplankton ja kalat. Näitä muuttujia käytetään vesienhoitosuunnitelmissa järvien ja jokien ekologisessa luokittelussa”, kertoo ylitarkastaja Anu Peltonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Vesikasvien esiintymistä selvitetään kullakin järvellä niin sanotuilla kasvillisuuslinjoilla. Niitä on vesistön koosta riippuen 6-12 per järvi. Linjat ulotetaan rannasta ulapalle päin niin pitkälle kuin kasvillisuutta riittää. Ilmaversoisten kasvien lisäksi kartoitetaan myös kelluslehtiset ja uposlehtiset kasvit sekä pohjalla kasvavat niin sanotut pohjalehtiset kasvit.

Kartoitukset tehdään veneestä käsin käyttäen apuna vesikiikaria ja erilaisia kasviharoja. Maastotyöhön kuluu aikaa yleensä päivä tai pari järveä kohti. Yhdellä järvellä maastotöihin käytettävään aikaan vaikuttavat sääolosuhteet ja kasvillisuuden määrä järvellä.

”Kasvillisuuskartoituksia tehdään vuosittain aina muutamalla järvellä heinä-elokuussa. Yhdeksää järveä Pirkanmaalla seurataan vesikasvien osalta säännöllisesti joko kuuden tai kahdentoista vuoden välein. Muita biologisia muuttujia seurataan säännöllisesti joko yhden, kolmen tai kuuden vuoden välein. Säännöllisellä seurannalla saadaan tietoa paitsi vesistön tilasta niin myös muutoksesta”, sanoo Anu Peltonen.

Pirkanmaalla kartoitetaan tänä kesänä vesikasvillisuutta yhteensä kuudella järvellä.