Huittisten kaupungin talous jäi vuonna 2021 edellisvuoden tapaan puhtaasti plussalle.

Talousarviossa ennakoitiin jälleen pitkää, peräti 2,4 miljoonan euron miinusta, mutta tilinpäätös kertoo talouden nousseen lopulta 1,4 miljoonaa euroa plussan puolelle.

”Talous parani vuonna 2021 arvioidusta peräti 3,8 miljoonaa euroa”, kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa iloitsee.

Edellisvuoden tapaan odotettua parempaan tulokseen avittivat valtiolta saadut koronatuet.

”Valtionosuuksiin saimme noin 75 000 euron ja yhteisöverotuloihin noin 500 000 euron koronatuen. Lisäksi saimme noin 1,7 miljoonan euron valtionavustuksen välittömien koronakustannusten korvaamiseksi”, Peltomaa kertoo.

Valtionavustuksella pyritään kompensoimaan koronapotilaiden hoidosta, rokotuksista, testauksista ja jäljityksistä syntyneitä kustannuksia. Kaupunginjohtaja huomauttaa, että koronan johdosta aiheutuneet nettokulut olivat viime vuonna huomattavasti suuremmat kuin vuonna 2020, jolloin vaikutukset olivat lähestulkoon olemattomat.

Verotulojen kasvu oli Huittisissa edellisvuoteen nähden huomattavaa, noin 1,6 miljoonaa euroa, mikä on 4,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

”Kertymän kasvu selittyy pääasiassa kuntien yhteisöveron jako-osuuden kymmenen prosentin korotuksella. Kunnallisverokertymä kasvoi reilut 250 000 euroa”, Peltomaa kertoo.

Valtionosuudet laskivat viime vuonna noin 2 miljoonaa euroa edellisvuoteen nähden.

”Tämä johtuu suurelta osin siitä, että vuonna 2020 merkittävät koronatuet kanavoitiin kunnille valtionosuuksien kautta ja viime vuonna korona-avustukset ohjattiin pääosin perusturvan käyttötalouteen”, kaupunginjohtaja selventää.

Uutta lainaa ei tarvinnut nostaa

Huittisilla on tulevina vuosina edessään merkittäviä investointimenoja, kun uutta koulua aletaan rakentaa.

Tästä syystä onkin kaupungin kannalta erinomainen uutinen, että viime vuonna uutta lainaa ei jouduttu nostamaan, vaan velkoja saatiin maksettua pois 3,4 miljoonalla eurolla.

Koska kaupunki ei joutunut nostamaan ollenkaan uutta lainaa, asukaskohtainen lainamäärä kääntyi pitkästä aikaa laskusuuntaan.

”Vuoden lopussa velkaa oli asukasta kohden 2576 euroa, mitä voi pitää hyvinkin kohtuullisena.”

Vuosikatteeksi muodostui 5,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2021 päätteeksi kaupungin taseessa on 6,4 miljoonaa euroa ylijäämää.

”Tästä jää omarahoitusosuutta investointeihin, mikä hillitsee velkaantumistamme”, Peltomaa sanoo.

Viime vuoden 3,9 miljoonan euron investointitaso on Huittisten normaaliin tahtiin nähden varsin maltillinen.

Eniten rahaa söi entisen vanhainkodin eli Selvinlinnan kunnostus muun muassa musiikkiopiston, kotihoidon ja eläinlääkärin käyttötarkoituksiin sopivaksi. Tähän kului 875 000 euroa.
Hieman yli 0,5 miljoonaa euroa maksoi myös Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen saneeraus.

Ei juurikaan muuttotappiota

Peltomaa pitää positiivisena, että edellisvuoteen nähden Huittisten asukasmäärän vähentyminen lähes puolittui. Huittisten väkiluku väheni viime vuonna 61 henkilöllä, mikä johtui pääosin luonnollisesta poistumasta.

”Vaikka teemme kovasti työtä kaupungin veto- ja pitovoiman kehittämiseksi ja yrityselämän edellytysten parantamiseksi, joudumme edelleen mitoittamaan palvelujamme vähenevän asukasmäärän ennusteisiin”, Peltomaa harmittelee.

Kaupunginjohtaja kuitenkin korostaa, että Huittinen on edelleen imagoltaan ja yrityselämältään vireä kaupunki, mikä luo hyvän perustan ja puitteet kaupungin kehittämiselle.

Kesän korvalla eläkkeelle jäävä Peltomaa näkee kuntien tulevaisuuden sumuisena.

”Hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alusta. Valtion työllisyyspalvelujen on suunniteltu siirtyvän kuntien vastuulle syyskuussa 2024. Korona on edelleen keskuudessamme ja Euroopassa käydään täysimittaista sotaa. Turbulentti toimintaympäristö vaikeuttaa myös kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua”, hän luettelee.

Kaupunginjohtaja pitää tärkeänä, että jatkossa kaupunki keskittyy ydintoimintaansa ja pitää menot kurissa, tase ylijäämäisenä ja velkamäärän kohtuullisena.